Last autumn

Jatketaan vielä syksystä kun ehdin jo kaivella vähän arkistoja ja löytää muutaman kivan kuvan.
 

Nämä siis viime syksystä. enjoy.

 

Tuli vähän ikävä viime syksyä, sillon tapahtu niin paljon kaikkee kivaa. Mutta eiköhän tänäkin syksynä vielä ehdi sattua ja tapahtua ja onhan tässä ainakin sattunut jo tarpeeksi hah.

Katotaan jos viikonloppuna pääsisin vähän kuvailee, jos vaan säät sallii :)

Nyt meen syömään ja sitten salkkarit! (viime jakso jäi niiiin pelottavaan kohtaan!!)

Saikulla sitä ehtii...

Sairaslomalla siis jatketaan. Tänään olen mm. päättänyt että mun on pakko saada tänä syksynä wedge sneakerit. Alla muutama erittäin mieluisa kenkäpari.

1. iclothing 2. Dinsko 3. ASOS 4. iclothing 5. iclothing

Noi viimeiset bongasin aamulla Frida Johnson'in blogista, ja menivät heti ostoskoriin mutta sitten aloin pohtia että onko ne sittenkin liian hintavat postimaksuineen (54e+13e), ja selasin läpi muutamat muutkin nettikaupat jos löytyisi yhtä kivoja, vähän edullisemmin. No ei oikeastaan löytynyt, tai löytyi mutta sitten ne oli ihan pöhkön näköisiä. Näistä viidestä lempparista eniten tykästyin ykköseen sekä tohon Asoksen malliin..

Pitäisikö vai onko noi ihan turhat?

250912

Herätyskello soi 04.45, nousin ylös sängystä ja päätin heti etten muuten varmasti lähtisi töihin. 

Eilinenkin päivä oli aika tuskaisa, tän nuhan tasia siis, joten miksi lähtisin pahentamaan oloani menemällä töihin kipeänä ja kaikenlisäksi tartuttamaan muita ihmisiä.

Päiväni on siis kulunut sängyn pohjalla ja Gossip Girlin öö kolmatta tuotantokautta katsellen ja teetä juoden. 

Yhdessä jaksossa, hmm se taisi olla kiitospäivä-jakso, Blairilla on niin ihana mekko tai siis ainahan sillä on ihania mekkoja päällä, mutta tähän tiettyyn vaan jaksan joka kerta ihastua uudelleen, enkä edes tiedä tarkalleen miksi. Tein vähän tässä etsintöjä ja löysin kuin löysinkin mekon alkuperän, jos jotakuta kiinnostaa.. on muuten harvinaisen ruma malli tossa kuvassa, sopii Leighton Meesterin päälle paaaljon paremmin.

Haluaisin mennä ruissaloon tai jonnekin vastaavaan paikkaan, kuvaamaan syksyn tuloa. Muutenkin kuvaaminen tuntuu jäneen liian vähäiseksi viime kuukausina, mikä on tosi tylsää. Alla muutama syyskuva weheartit:ista mistäpä muualtakaan.

NUDE

 Kuten näkyy niin raaskin vihdoin ja viimein ostaa tuon Diorskin'in Nude-meikkivoiteen, jonka perään olen yläasteesta asti haikaillut (ihan totta!), ja olen nyt reilun viikon verran lähes joka päivä sitä kasvoilleni sutinut (pyrin pitämään sunnuntait meikittöminä). Jotkut uudet käyttäjät ovat ihmetelleet miten ovat eläneet ilman tätä tuotetta. No mä en ole aivan yhtä vaikuttunut, kun kuitenkin tuote maksaa reilu 50e, onneksi itse sain sen vähän halvemmalla Kicksistä. Onhan se erittäin hyvä, täydellinen peittävyys sellaiselle iholle jossa ei ole kauheasti tavallaan peitettävää, eli ei epäpuhtauksia. Mutta tosiaan ensimmäinen ajatus tai oikeastaan kysymys, mikä mun mieleeni tuli kun ensimmäisen kerran tätä kokeilin oli, että täytyykö tähän nyt jotain muuta sitten vielä päälle laittaa.

 Sellainen luonnolisen kaunis iho on mun tavallaan kauneusihanne, ja Nudella sen kyllä sai.

Mulle tärkeintä meikkivoiteessa on että saan sillä tasaisen ihon sävyn, mahdollisimman luonnolisen, ei liian matta mutta ettei iho hetken päästä ala liikaa kiiltääkään. Kyllä siihen muutkin tuotteet pystyy, mutta tämä ehkä jättää sellaisen kevyemmän näköisen jäljen, kuin aikasemmat meikkivoiteeni: viimeksi käytössä ollut Max Factorin Xperience weightless foundation lupaa keveyttä niinkuin nimestäkin saattaa päätellä, mutta tosiaan Nude on ehdottomasti kevyempi, mutta silti kiiltoa ei töypäivänkään jälkeen ole sillai liikaa.

Hetki meni opetellessa kuinka paljon kerralla tota täytyy annostella, ekoilla kerroilla otin ihan turhan paljon koska pienelläkin pisarallakin pärjää, eli on tosi riittoisaa. Tosin joku kosmetologi joskus sanoi että mulla on pienet kasvot niin saataahan se määrä sitten siitäkin johtua..

Sitten vähän ei niin harkittuun ostokseen, jonka ostin viime lauantaina oikeastaan sitä Lapkon keikkaa varten. Tämä H&M:än kaulakoru osui silmiini ihan sattumalta kun olin jo lähdössä pois liikkeestä. Onneksi huomasin, koska olen tätä käyttänyt jo muuallakin kuin pelkästään siellä keikalla, mikä on mulle siis paljon koska käytän kaulakoruja ehkä korkeintaan kerran kuussa jos niinkään "usein".

Onhan toi aika pähee, mutta kun sen yhdistää ihan perusvaatteisiin niin ainakin mun mielestä toimii. 

Tämä mun on siis hopean värinen, mutta näitä löytyy myös kultaisina ja oon nyt mietiskellyt pitäisikö ostaa se kultaisenkin värinen hmmm...

Mitä mieltä siellä ollaan?

Tulipa muuten mieleeni että voisin joku päivä tässä tehdä sellaisen postauksen lemppari blogeistani, noita kun tulee jokun verran selailtua päivittäin.

Bambussa

 Kerroinkin jo että perjantaina kävin Aydan kanssa syömässä Bambussa ja sieltä tuli muutama kuva napsittua, oli sen verran kiva ympäristö.

mun einiinhyvä lime-lohi-pähkinä annos.

Mietittiin että onko torilla aina ollut noi numeroidut paikat ja jos on niin miten niitä ei ikänä ole huomannut kun tuolla on kävellyt. Tarkoitan siis noita kuvassa näkyviä valkoisia merkintöjä maassa.

Eilinen päivä meni ihan hujauksessa. Heräsin vasta yhdeltä, koska lauantai venyi aika pitkälle sunnuntaihin niin luonnollisesti tuli nukuttua pidempään. Ei siinä paljon kerennyt tekemään kun piti jo lähteä tanssiin kolmeksi. Onneksi olin kuitenkin suht hyvässä kunnossa, mitä nyt olo oli vähän nuhaisempi kuin aiempina päivinä. Ja sama meno jatkuu edelleen, täytyy kattoo jos huomenna on edes työkelpoinen... Tanssin jälkeen käytiin äidin kanssa katsomassa yhtä kämppää joka oli myynnissä, hän oli bongannut lehdestä, että Raunistulassa oli mansardikattoinen talo myynnissä, tai siis pieni osa siitä olisko ollut 30-40neliöä. Mä olin ihan innoissani kun kuulin siitä, koska haaveilen sellaisesta "peppi-talosta" ja oli pakko mennä kattomaan se. No ei ollut ihan mun unelmien täyttymys, jos lievästi sanotaan, ei siis tarvinnut lähteä ottamaan lainaa. Sitä täydellistä mansarditaloa odotellessa, sekä sitä rikasta miestä...

Eilestä mekkoa ja leffaa

Voi ei miten onnistunut perjantai mulla eilen olikaan! 

Löysin kaiken mitä lähdin etsimäänkin ja vähän ekstraakin lähti mukaan.

 Juurikin sopiva mekko tän illan rientoihin siis löytyi, ylläri Zarasta, ja sehän oli eilisen kaupoilla pyörimisen pääkriteeri. En voisi olla onnellisempi noista parista muustakin löydöstä, mutta niistä lisää joku toinen kerta.

Tosiaan olin vähän edellisenä iltana käynyt tsekkailemassa Zaran nettisivujen tarjontaa ja siellä olikin yksi niiiin täydellinen pikkumusta. krhm koskakohan sieltä saa alkaa tilaamaan suomeenkin?? tosin siinä vaiheessa mulla ainakin tulee hyvinkin usein vierailemaan matti kukkaroon. ehheh...

Tämä yksilö oli siis se jota ihastelin siellä nettisivuilla, mutta kun en bongannut sitä Turun Zarasta päädyin alla olevaan mekkoon. Oon tähän tosi tyytyväinen, ainoo miinus vaan että toi selän vetska on liian pitkä, ainakin mulle kun en ole mikään mallin mittainen...

Kaupoilla pyörimisen lisäksi käytiin syömässä siinä Kultatalon Bambu-ravintolassa. Olin kuullut että siellä on hyvää ruokaa, mutta täytyy sanoa ettei se mua oikeen nappaillut. Pienen pettymyksen pelasti kuintenkin jäätelö, sieltähän saa aika paljon erilaisia jäätelöitä ja kaikki on luomumaidosta tehtyä. Otin yhden pallon chilisuklaajäätelöä ja oli hyvää! Eli luultavasti tulen käymään tulevaisuudessa Bambussa vain jätskillä, koska se ei ollut pahan hintaistakaan; kaks euroo per pallo. Ja onhan se kivalla paikalla, erityisesti jos menee sinne ylös niin näkymä on ihan kiva ja sisustukseen, sekä mun mielestää musiikkiin oli panostettu erittäin hyvin.

Myöhemmin illalla menin sitten tosiaan veljen kanssa katsastamaan Yön ritarin paluuta. 

Ei kannata lukea alemmas jos ei ole nähnyt leffaa, en osaa olla spoilaamatta! 

Olihan se aikamoinen toiminta pläjäys, mutta mitä muuta olisi voinut odottaa? Vaikka olin ennen aamu viittä herännyt niin ei kyllä ehtinyt hetkeksikään ajatella miten väsynyt olinkaan. 

En olisi koskaan uskonut että sanon tämän, mutta enemmän romantiikkaa olisin kaivannut, erityisesti batmanin ja kissanaisen välille! :D Ja ehkä vähän vähemmän mukilointia sen ällön Banen kanssa. Tai olisin halunnut nähdä enemmän niitä ihme aseita niissä tappelu kohdissa eikä vaan sillee perus nyrkit pystyssä meininkiä. 

En pidä Batmanin näyttelelijää, Christian Balea erityisen komeana, joten olin erittäin iloinen kun Joseph Gordon-Levitt oli mukana poliisin roolissa. Enkä ollut yhtään edes tietoinen asiasta joten se tuli täytenä yllätyksenä, aluksi luulin että sillä on vain joku pieni rooli, mutta niin ne jotka elokuvan on nähneet niin tietää ettei se kovin pieneksi loppujen lopuksi jäänyt. Varsinkin kun lopussa saadaan tietää hänen olevan Robin!! Meinasin hihkaista riemusta siellä salissa kun tajusin että poliisipäälikkö (vai mikä se nyt oli?) onkin oikeasti Robin. Seuraavan Batman-elokuvan olisi parempi ollakin sitten Robin-leffa, ja ei kenenkään muun kuin Joseph Gordon-Levitt'in tähdittämänä!

Nyt lähden käymään vähän kaupassa ja kaipa sitä sitten täytyykin alkaa pikku hiljaa valmistautua iltaan :) Toivottavasti tulee onnistunut ilta ja muillekkin kivaa lauantaita!

Queen of the Gas Station

Tylsän tuntuinen viikko meneillään, joten odotan viikonloppua kuin kuuta nousevaa, koska luvassa on hyvät kemut, sekä pääsen piiitkästä aikaa leffaan ja nään yhtä oululaista jos hän nyt suvaitsee Laplandistaan lähteä. Sitten on sunnuntaina tietysti nykäri, mutta sitä odotan vähän pelolla, koska lauantai saattaa venyä hetken jos toisenkin sunnuntain puolelle joten luultavasti olo ei ole kovin freshi, urheilullisesta puhumattakaan.
Mutta kaipa siitä selvitään, selvisin ainakin viime sunnuntain treeneistä, vaikka olin juuri edellisenä iltana onnistunut telomaan itseni hienosti Klubilla, kaatumalla päin portaita. Mun oli alunperin ollut tarkoitus viettää ihan rauhallinen viikonloppu, mutta sitten perjantaina Emma laittoi mun suunnitelmat uusiksi ja lauantaina kävinkin ostamassa Ärrältä lipun Lapkon keikalle. Samalla reissulla ostin muuten pari kivaa juttua, jotka mun pitäisi täälläkin esitellä, kunhan jaksan ehdin ne kuvata!

Noo Lapkon keikalla oli kivaa, vaikken ole tosiaan mikään bändin fani. Perjantaina kysyin kampaajaltani (istuin hänen käsittelyssään kun Emma ehdotti keikalle lähtöä) onko Lapko hyvä, koska en keksinyt yhtään kappaletta jonka heiltä tietäisin. No kampaajani kävi laittamassa heidän uusimman levynsä soimaan, ehdittiin kuuntelemaan se kaksi kertaa läpi sen parin tunnin aikana. Siinä siis mun Lapko-historia :D ja ainiin tietysti kävin wikipediassa sivistämässä itseäni ennen keikkaa.
Tunnistin jopa pari kappaletta, ja pakko myöntää että saatoin ehkä ihastua bändin laulajaan, Maljaan, oli sen verran mahtava siellä lavalla...

 
Mutta ennen keikan alkua käytiin vessassa. En oo ennen ollut Klubin live-puolella, korkeintaan käynyt kääntymässä, mutta nyt ainakin opin kantapään kautta että ennen niitä vessoja on porras alas ja siitä parin metrin päässä portaat ylös päin. Tämä kyseinen porras alaspäin koitui sitten mun kohtalokseni kun marssin itsevarmasti naistenvessoja kohti ja hetken päästä makasinkin sitten siinä lattialla. Onnistuin lyömään otsani portaan kulmaan, aikas kivuliaasti ja samaten toisen polven. Sen verran oli onnea matkassa ettei käynyt pahasti, vaikka olin ihan varma että pää on tyyliin auki, mutta otsasta lähti vain vähän ihoa ja polveen tuli naarmu. Ja niin tietysti kuhmu siihen otsaan.
 
Miten oonkaan viime viikkoina saanut kuhmuja otsaani. Mietittiin jo Emman kanssa jos mun pää on kasvanut kun edellisviikolla löin pääni töissä tiskipöydän kulmaan, sitä edellisenä viikonloppuna ilmeisesti tanssissa onnistuin jollain ihmeenkaupalla saamaan kuhmun silmieni väliin, vieläkään en siis tarkalleen tiedä mistä se tuli, mutta siitä pari päivää takaperin niin löin itseäni autossa kauppakassila suoraan kasvoihin. Mä vaan kurkotin ottamaan sen kassin sieltä takapenkiltä ja ilmeisesti en tunne omia voimiani koska se mäjähti aika voimalla suoraan päin naamaa. Mitäköhän ensviikolla sattuu? Voinkohan saada jonkun pysyvän aivovamman jos tarpeeksi monta viikkoa perätysten kolhin päätäni? Se olisi aika ironista, jos tietää missä vietän ensi työviikkoni.

No ei mietitä enempää pää parkaani vaan sitä että mitä pistän lauantaina päälle. Jos on kutsuttu cocktail-bileisiin, niin mitä ilmeisimmin odotetaan jonkinlaista pikkumekkoa olevan yllä. Mutta kävin eilen mekkoni läpi ja mikään ei kelpaa, mutta ihme kyllä en tunne halua ostaa uuttakaan mekkoa. Kun noilla vanhoilla ei ole ollut tarpeeksi käyttö kertoja, paitsi sillä mustalla pliseeratulla, ja se kävisi ehkä pakosta tähänkin tilaisuuteen, mutta se on ollut taas jo ihan liian monta kertaa nähty mun päällä. Mutta se on kyllä ihana... Saanko pistää sen jos en löydä toista yhtä monikäyttöistä, en halua ostaa mekkoa jota en sitten toista kertaa käytäkään.

Huomisen suunnitelma siis on että nappaan oululaisen mukaani mekon metsästykseen ja illaksi suuntaan veljen kanssa vihdoin ja viimein katsomaan sitä uutta lepakkomiestä, ja jos huominen ei tuota tulosta niin jatkan vielä lauantai päivällä sitä mekon etsintää. En vaan yhtään tiedä minkälaisen mekon haluaisin, haluaisin nyt niin paljon muita vaatteita, en mekkoja!

Tulipas paljon asiaa yhellä kertaa... Tai ei asiaa, mutta no tulipahan tehtyä.
Katotaan jos huomenna ehtisin esittelemään ne pari super ihanaa ostosta, mutta voi olla että menee lauantaille. Huominen päivä on aika täyteen buukattu. Mutta hyvä niin! Viimeisen kauniin kuvan myötä toivottelen hyvää yötä. Toivottavasti ette nää tosta painajaisia :D

Not so red redhead

Pikapikaa tulin vaan näyttämään tätä uutta tukkaa ennen kuin meen nukkumaan. Aika tumma tuli eikä niinkään punainen, mutta kyllä siellä on sitä punaistakin joukossa ja ite ainakin tykkäilen tosi paljon, niinkuin ehkä naamastakin näkyy. Mitäs mieltä siellä ollaan?

Huomenna lupaan parempaa postausta! Hyvää yötä :)

Head decisions

Mulla on huomenna viimeinkin kampaaja, pääsen taas tästä tuskaisen näköisestä kuontalosta eroon, ainakin hetkeksi... mutta olen taas siinä vaikeassa tilanteessa, kuten varmaan joka kerta, etten osaa päättää mihin suuntaan tämän pääni kanssa tahtoisin. Tiedän vaan etten jaksa enää tätä mitään sanomatonta valjua vaaleutta, lisäksi tahtoisin muuttaa tätä leikkausta. Tai ainakin leikata näitä etuhiuksia, jos niitä niin voi kutsua, jonkin verran.

Oon jo miettinyt sitäkin vaihoehtoa että vain istun siihen kampaajan tuolille ja sanon että mulle saa tehdä mitä vaan...ja nyt ei ajatella tätä sillä tavalla! :p Eikun oikeesti luotan niin paljon mun kampaajaan ja sitä paitsi sehän se ammattilainen on ja tietää mikä väri mun ihon väriin sointuu ja mikä malli sopii kasvoihin.

Näistä kuvista saa kuitenkin sellaisen vaikutelman että tuo punertavat sävyt kuumottelisi aika tavalla. Ja niinhän ne tekeekin, ehkei nyt ihan noin punainen kuin parissa ylemmässä kuvassa mutta kuitenkin selkeästi punertava. Mullahan oli yläasteella tosi kuparisen väriset hiukset ja silloin ne myös oli lyhyet, joten muistutin lähinnä Peter Pania. Sen takia punertavat hiukset on olleet mulle monta vuotta selkeä never again. Jostain syystä se että katsoessasi peiliin ja kun ensimmäisenä mieleesi tulee tuo lapsuuden pitkittäjä, ei hirveästi tee hyvää minäkuvalle... Mutta näistä traumoista on selvitty ja kampaajaa niistä ajoista vaihdettu, lisäksi tää fleda on jo kivasti (muttei edelleenkään tarpeeksi) saanut pituutta, joten tuskin mun enää tarvitsee pelätä että lopputulos saisi mut näyttämään lasten piirretty hahmolta.

Onko punertava siis se mihin päädyn? Tää yllä oleva kuva on ehkä lähinnä sitä mitä haen. 

Huomenna selviää mihin lopulta päädyn, voi olla että jänistän vielä koko hommasta ja valitsen taas tutun ja turvallisen perus ruskean. Hope not. 

Alla tuore kuva (viime lauantai-illalta) missä näkyy mielestäni suht hyvin mikä huomenna on lähtökohta.

Arvatkaa mitä nyt meen katsomaan telkkarista!

12.9

 

Pöh eipä ole tullut melkein kahteen viikkoon kirjoteltua. Syyskuu on jo puolessa välissä, kaikenlaista kivaa on tullut tehtyä ja on tässä vielä loppukuullekkin jotain mitä odottaa. Nyt kun oon ollut tämän päivän kipeänä niin voisin tulla tänne vähän löpisemään vaikkapa viime lauantaista.

Ja yllä olevasta kuvasta voikin päätellä missä viime lauantaini vietin.
Olin siis Julian kanssa Logomossa kuuntelemassa Chisua. Ensin pidettiin kahdestaan aika extempore kylppäri-etkot meillä, jotka oli kyllä ihan huikeet vaikka itse sanonkin. Eihän siihen muuta tarviikkaan kuin parasta seuraa ja pullo hyvää juomaa ;) näitä lisää kenties? :D

Itse keikkakin oli tosi hyvä, jäin kyllä venailemaan sitä Veneretkeä. Chisu oli kauniina, meillä oli mätsäävät (voiko sen kirjottaa noin?) paidat, mikä oli aika huikeeta ja tietysti ihan suunniteltua... mehän oltaisiin oltu kuin kaksi marjaaor not, jos siis mäkin olisin vain muistanut laittaa ne ne Jeffrey Campbellin niitti Litat jalkaan..

Rumpalilla, Mikkoko sen nimi oli? oli jokatapauksessa synttärit ja laulettiin tietysti sille. Miten oonkaan monta kertaa ollut keikoilla joissa jollain esiintyjistä on ollut synttärit. Alkaa melkeen miettiä, että esittääkö ne vaan jotta saisi enemmän aikaa kulumaan.

Jo siinä vaiheessa kun saavuttiin Logomoon huomattii että kaikki ihmiset meidän ympärillä oli sen ikäisiä että olisivat voineet olla joko meidän vanhempia tai sitten pikkusisaruksia. Ja missä oli kaikki hyvän näköiset jätkät? Eikö muka Chisun kappaleet kolahda parikymppiseen suomailaseen mieheen? No ehkei sitten...

Koko ilta olisi ollut loistava, jos en olisi hukannut sormustani. En tajua miten sen hukkasin ja kyllä harmittaa, koska olin vasta todella alkanut tykkäämään siitä. Jotenkin toivon että se vielä löytyisi, samalla tavalla kuin Paula ja Lasse uskovat löytävänsä Severin... Ja lähdenkin tästä katsomaan miten se homma edistyy, Salkkareita siis, moikka!