Never coming back to you

 Nukuin viimeyönä yksin ensimmäistä kertaa täällä kotona. Onneksi olin tosi väsynyt niin ei päässyt mielikuvitus laukkaamaan jokaikisestä äänestä ;)

Pelästyin kyllä aika paljon kun kävin siinä illalla vielä ennen nukkumaan menoa suihkussa ja yhtäkkiä vaan molemmat lamput sammui samaan aikaan, ilman mitään välkehtimisiä. Erittäin ihanaa huomata seisovansa pilkkopimeässä. No onneksi sain saunaan valon ja meillä on kaiken varalta aina taskulamppu kylppärissä :)

Tortai aamupäivällä mummo soitti ja kutsui mökille, olin vartin päästä valmis lähtemään bussipysäkille. Pakkasin vaan bikinit, aurinkorasvan, yökkärit ja hammasharjan ja kameran. 

Rakastan sponttaaneja tekoja, jos on suunnitellut jotain parin viikonlopun päähän aina jokin muuttaa suunnitelmia.

 Vietin kaksi ihanaa päivää palvoen aurinkoa. Mikä tuuri että juuri torstaina ja perjantaina paistoi lämpimästi, kun nytkin taas sataa varmaan koko päivän.

 Mulla oli kyllä kamera matkassa, mutta se pysyi lähes koko ajan laukussa. Joskus ei vaan kiinnosta.

 Tänään suuntaankin Julialle, oli vissiin tarkotus et tehään lettuja jos oikeen muistan. Kelpaa :)

Huomisen suunnitelmat peruuntui, mun oli tarkotus lähteä enon mökille Härjänmaalle, saaristoon. Mutta se reissu on nyt siirretty näillä näkymin heinäkuun puolelle.

 Kuvituksena toimi pidemmältä aikaväliltä kuvatuksi tulleita herkkuja. :)

Kivaa lauantaita!

Pics from not so rainy days

Sateinen maanantaipäivä alkaa olla takana päin. Omani vietin Julian kanssa ale-shoppailulla. Onnekseni ei lyötynyt yhtään mitään! Tultiin molemmat tyhjin käsin mun luokse ja Julia pakotti mut syömään. Ja hyvä niin, koska viimeinen kunnon ateriani oli perjantai-illalla. Pelottavaa tälläinen ruokahaluttomuus. Ja ärsyttävää, etenkin kun on kamala nälkä ja teet ruokaa ja sitten tekeekin samointein mieli heittää vaan kaikki roskiin. Eiköhän tää tästä normalisoidu ja pääsee takaisin arkeen kiinni. Vaikka täytyy kyllä sanoa vielä että oli niin paras Juhannus että hetki kestää siitä päästä yli. Ja heinäkuussa sitten pitäisi vuorostaan mennä Poriin... :)

Nyt meinaan lakkailla kynsiä ja lukea Potteria, viides menossa :D Kivaa viikon alkua!

23062012

 
Kun on eilisen juhlinnoista juuri ja juuri selvitty niin eikös jo pitää lähteä uuteen nousuun.
Sitä ennen muutama kuva eilisen alkuillasta kun toimin ensimmäistä kertaa elämässäni grillimestarina.
Loppu illan kuvat ovat niin täynä vähäpukeisia miehiä ihmisiä saartamassa viattomia, joten ne saavat jäädä ;)

Ps. Enää en ihmettele miksi tämä bloggaaja jaksaa niin paljon hehkuttaa porilaisia ;)

Thursday

Kuvat on napsittu viime viikon torstailta. (onpas viikko mennyt nopeasti!) Oltiin isän kanssa ajelemassa motskarilla ja pysähdyttiin jossain koskella tms ja siel oli ihania lampaita! Ne melkeen söivät mun kameran objektin, ja vaikka niillä olikin pelottavat mulkosilmät oisin silti mielelläni ottanut niistä jonkun mukaan. City-lammas ois jees. 

Viime viikonloppu hurahti Julian seurassa, käytiin maalaamassa niitten varasto-mikälie, saunottiin, pidettiin Skins-maratoni, syötiin hyvin ja ehkä vähän juhlittiin sillee yleisesti..

Ja tää viikko on mennyt aikalailla rentoilessa, en oo tehnyt mitään ihmeellistä. Eilen tosin kadotin hetkeksi lompakkoni. Olin ollut Aydan kanssa puistoilemassa+kahvilla Cafe Brahen terasilla siitä sitten lähdin kotiin ruokakaupan kautta. Kaupan kassalla vaan ei kassista enää lompakkoa löytynyt. No tavarat jäi siihen ja ihmeen rauhallisena lähdin kipittämään takaisin sinne Cafe Braheen, mulla on kännykässä numerot valmiina mihin pitää soittaa jos kadottaa pankkikortin ja haluaa sulkea sen. Ajattelin kuitenkin että käyn ensin siellä kahvilassa ja sitten jos sieltä ei löydy niin suljen kortin. Noo onneksi lompakko oli turvallisesti tuolin alla jolla olin aiemmin istunut, aikamoinen tuuri! En ookkaan ikinä ennen hukannut lompakkoani, kännyköitä kyllä, mutta nekin on aina onnekis löytynyt :)

Tän päivän agendana ovat mökki ja auringonotto. Tai nyt ensiksi poljen kotikotiin ja venailen siellä aurinkotuolissa maaten että äiti tulee kotiin ja lähetään ajaa möksälle ja makaan siellä sitten taas vähän lisää toivottavasti aurinkotuolissa, uimaan ei vielä varmaan ihan tarkene.

Oikein mukava torstai siis luvassa, kunhan vaan toi aurinko jaksaa paistaa!

edit. Musta tuli täti tiistaina!

Never been this lost

Vielä noin viisi vuotta sitten olen kirjoittanut johonkin epämääräiseen päiväkirjaseeni lauseen joka alkaa: "Sitten kun musta tulee näyttelijä...". Koko ylä-asteen ja suuri osa ala-asteestakin meni haaveillessa näyttelijän urasta. Johnny Depp teki suuren, ei vaan suurimman vaikutuksen silloin 2003 9-vuotiaaseen Mirjaan. Menin näytelmäkerhoon, mutta en tainnut olla siellä kuin vuoden, en muista miksi lopetin, koska se tuntui todella hauskalta esiintyä. Tosin tanssi-harrastusten kautta olin jo aiemmin huomannut etä rakastan esiintyä. En tosin näin myöhemmin ajateltuna haluaisi tehdä sellaista työtä jossa olisin kokoajan esillä. Harrastukset on asia erikseen.
Sitten 2009 keväällä kun tehtiin valintoja mihin ylä-asteen jälkeen jatkettaisiin päädyin valitsemaan erilaisia teknisiä koulutuksia. Oli yksi ainut luokio, kaikkiin muihin hakuihin liittyi käsillä tekemistä ja luovuutta. Mitään muistikuvaa ei ole millä petusteilla oikeastaan päädyin tekemään valintani, opon kanssa kahdenkeskeiset keskustelut ei auttaneet suuntaan eikä toiseen. Muistan että olin kyllä kiinnostunut hirveästi erilaisesta suunnittelusta, osa syynä varmasti olivat Marko Paananen ja sen raksamiehet Inno-ohjelmasta, jota seurasin hirvittävällä mielenkiinnolla, sekä Amerikan Muodin Huipulle, joka taisi olla aika tuore vielä silloin Suomessa. Kuvaamataidon ns. päättötyönä suunnittelin asunnon, pohjapiirustuksineen ja sisustuksineen. Toisaalta olin jo lapsesta asti piirrellyt vaatteita ja asuja, mutta en koskaan ikinä ajatellut että alkaisin opiskella niiden valmistusta tai edes suunnittelua. En halunnut tehdä sitä työkseni. Mutta en kyllä kadu sitä etten mennyt lukioon, vaan valitsin itselleni ammatin. Vaikka olisi se ala voinut olla ehkä jokin jolta työllistyisi paremmin...
Takana on kuitenkin kolme vuotta opiskelua vaatealasta, tietysti sitä toivoo että tulevaisuudessa niistä on hyötyä. Varmasti jollain tasolla onkin. Täytyy vaan tehdä päätös miten paljon.

Miksi nyt kirjoitin tästä ei tosiaan ole että kuvittelisin jotakuta kiinnostavan, vaan että saisin päätäni ja ajatuksiani edes vähän selvemmiksi ja järjestykseen. Kun luen miten monissa blogeissa ihmiset (joita hirveästi arvostan) ovat käyneet valintakokeissa ja kertovat niistä suuriosa innoissaan, olen kateellinen, koska en tunne tällä hetkellä minkäänlaista halua opiskella yhtään mitään. Helvetin stressaavaa kun ei tiedä mitä tekee. Kun joskus olin varma ja luotin niin nyt en ole muutakuin epävarma.
Tämän tekstin perusteella olen kai tehnyt valintoja sillä perusteella ketä milloinkin ihailen, onhan se täysin normaalia? Kyllä kai elämässä täytyy olla joku jota katsoo ylöspäin, mutta olenko ajatellut tyhmästi kun olen samantien halunnut luoda itsellenikin uran samalta alalta, vain sillä perusteella että ihailemani ihminen tekee sitä mitä rakastaa. Minunhan pitäisi ihannoida heitä siksi että he tekevät sitä mihin tuntevat intohimoa ja pyrkiä itsekkin löytämään se mitä elämässäni haluan tehdä. Enhän minä tiedä miksi ja miten ne ovat valintansa tehneet. Kyllähän on järkevämpää tehdä omat valintansa itse antamatta kenekään ulkopuolisen vaikuttaa niihin, eikä siksi että okei toi tyyppi ketä rakastan maalaa työkseen tauluja, mäkin haluan! (ja tämä oli nyt vain esimerkki, en ole rakastunut kehenkään maalariin!) Mutta miten sitä sitten löytää sen alan jota tietää että haluaa tehdä? Se onkin sitten jo jotain kun sen keksii!

kuvat: weheart

Toisaalta elämässä kuuluu olla muutakin kuin työ, eli ehkä lakkaan stressaamasta liikaa tätä asiaa ja koitan nauttia välivuodestani! Enhän mä stressaa sitäkään, että koska löydän elämäni rakkauden tai kuinka monta kertaa luulen löytäväni sen, ja onhan se vähintään yhtä tärkeää ;) noniin nyt löysin uuden stressaamisen aiheen

One more stupid love song

Kuvia viime viikon torstai-illasta, kun käytiin Julian kanssa jokirannassa. Taisi olla mun eka kerta tänä kesänä kun kävin siellä istuskelemassa.

Nyt mä rupean väsäämään itelleni jotain safkaa ja koitan saada siivottuu ennenku tarvii lähtee taas töihin. Kivaa tiistaita!